Nuoren naisen elämää käsitöiden, parisuhteen ja opintojen ristitulessa
10 Hel
Mun piti neuloa itselleni uusi paita, sellainen puuvillainen, jossa on sopivan pitkät hihat. Sellainen paita, jota voisi käyttää sekä kesällä että talvella. Kävin sitten vanhoja käsityölehtiäni lävitse ja löysinkin pari oikein kivaa. Yhden sitten valitsin ja lankakin oli jo lähtökohtaisesti Novitan Malibua. Kaikki näytti hyvältä siis: ohje oli selkeä, ihana pitsikuvia miehustassa ja lankaa lähikaupassa.
Kävimme perjantaina S:n kanssa hoitamassa asioita keskustassa ja samalla mun piti ostaa lankaa Vapaavalinnasta. Langat sai jäädä kauppaan, kun laskin nopeasti hinnan. 100 grammaa Novitan Malibua maksoi 5,99 eli kilo lankaa (varalankaa, jos neulon pidemmän helman) maksaa 60 euroa! Järkytyin ja pahasti. Kävin sitten Anttilassa katsomassa vastaavan langan hintaa ja se oli 6,99 eli 70 euroa kilo! Mikä langassa maksaa? Tuolla hinnalla ostaisin esim. Dropsin Parisia tai muuta Dropsin puuvilla(sekoite) lankaa Jyväskylästä.
Lopputulos tässä on se, että kiron taas omaa tyhmyyttäni, kun en saa painoa pois ja langanvalmistajien hinnoittelua. Totta kai langan tekeminen on kallista, en sitä kiellä, mutta eipä tule yhtään halvemmaksi ostaa lankoja ja tehdä vaatteita itse. 60 - 70 eurolla saisin esim. Lindexistä vähintään pari hyvää paitaa, rintaliivejä myös. Aivan järkyttävää tämä hinnoittelu. Totta kai itse tehty on aina itse tehty, mutta ei minulla ole varaa ostaa noin kallista. Pakko kai vain tyytyvä nyt tekemään sukkia ja lapasia, vaikka ne tulevat jo korvista ulos.