Käykäähän lukemassa tämä teksti. On muuten erittäin hyvä ja ajatuksia herättävä kirjoitus. Hollywood on ihan oma lukunsa naiskauneuden kohdalla, siitä ei edes kannata puhua, mutta valitettavaa on, että Suomessakin on menty samaan. Eikä nyt puhuta ylipainon aiheuttamista terveydellisistä ongelmista, vaan puhtaasti siitä kuinka oravanpyörä toimii. Tekijät katsovat, että vain tietynlaiset naiset saavat tiettyjä rooleja ja ajan myötä kysyntä alkaa myös vastata tarjontaa, jolloin tarjonnan on enemmän vastattava kysyntään. Tämähän on ihan markkinataloutta.

Surullista on, että tätä tapahtuu ihmisten itsetunnolla: kuinkahan moni isokokoinen nainen (ja miksei mieskin) kärsii alemmuuskompleksista, kun kaikkialla tarjotaan vain sitä tiettyä mallia, laihuutta. Ylipainon vaaroista jaksetaan koko ajan muistuttaa ja puhua ihan julkisestikin, mutta otetaanko alipainoa esille näin usein? Ei todellakaan. Laihuus on hyväksyttävää ja alipainoiset, vaikka hekin saavat kuraa niskaansa, saavat olla enemmän rauhassa kuin lihavat. Alipaino, jos se on luonnollista, on samanlainen ongelma kuin taipumus lihavuuteen: geeneissä. Aivan oma lukunsa on sitten anoreksia ja pakonomainen tahto laihduttaa.

Valitettavaa on, että terveydenhoidossa kannustetaan jopa kymmenvuotiaita lapsia laihduttamaan. Kuinkahan monta anoreksia tapausta voitaisiin välttää, jos lääkärit ja terveydenhoitajat vähän hiosivat tekniikkaansa puhua potilaille? Potilaiden itkettäminen ja syyllistäminen ei ole oikea tapa. Sehän vain vahvistaa heikkoa itsetuntoa, kun ylhäältäpäin arvovaltainen lääkäri tuomitsee koko ihmisen. Tämä koskee muitakin potilas-lääkäri -suhteita. Lääkärin tehtävä ei ole itkettää ja syyllistää potilasta vaan tukea ja auttaa. Kepillä ei ikinä päästä tavoitteeseen.