Bryan Adams tulee taas Suomeen. Voi vitsi. Tekisi mieli kovasti lähteä sinne. En vaan yhtään tiedä, että onko siihen varaa. Tahtoisi vaan niin paljon sinne lavan reunalle riekkumaan. Se oli viimeksi niin mahtavaa.. Voih.. Se on vaan niin karismaattinen mies.

Elämäni upein konsertti muisto oli juuri viime vuonna Adamsin keikalta, kun hän yksi kitaran kanssa lauloi Heaven. Se oli jotain sanoinkuvaamatonta. Ihan kylmänväreet kulkevat vieläkin. Vielä ihanammaksi hetken teki se, että sain jakaa sen S:n kanssa. Pidän todella paljon tuosta kappaleesta, mutta se ei ole ykkössuosikkini Adamsilta, mutta se oli jotenkin niin uskomatonta, kun oli vain mies ja kitara. Minkäs sille voi, minuun vetoaa kitaraa soittavat miehet. Kaikki aikaisemmat miehet ovat soittaneet kitaraa, S tekee tästä kyllä poikkeuksen. Hän ei soita ollenkaan. Mutta kaikkea ei voi saada, vai mitä? ;)

Tässä samassa pyydän anteeksi. Blogilista väittää, että olisin päivittänyt sivustoani eilen, mutta sitä en todellakaan ole tehnyt. En tiedä, että mistä nuo haamupäivitykset johtuvat. Kurjaa, että joudutte pomppimaan tänne turhan takia. Päivittelen kuitenkin tässä päivän aikana lisää, kuvia tulee mm. viikonlopusta ja sukan tekeleestä.