Eilen valittelin, että en osaa oikein tehdä yksipuoleisia kortteja. Into askarrella kuitenkin voitti ja päätin kokeilla. Olin joskus ostanut Tiimarista korttipohjia erivärisinä, kun oli ollut tarjous tyyliin “20 korttipohjaa 2 eurolla”. Värejä oli siis todella paljon. Hyvin voimakkaitakin värejä. Tässä on huonot kuvat niistä viritelmistä, jälleen skannerilla otetut.

Tämä ensimmäinen kortti on kaikkein onnistunein. Minulla on jonkin verta erilaisia servettejä ja tarkoitus oli tehdä niistä 3D - kuva, mutta koska mikään servetti ei ollut sopiva, päätin liimata palan korttipohjaan taustaksi. Alla on siis puhtaanvalkoinen korttipohja. Värit eivät pääse tässä oikeuksiin, mutta kortti on hyvin sinisävyinen. Ruusut ovat Tiimarista ostetut ja ne ovat ohuessa rautalangassa. Laitoin ne vielä liimalla kiinni kohtiinsa, että näyttävät kauniimmilta. Aluksi pelkäsin, että kortissa olisi vähän liikaakin erikoisuuksia, kun on värikäs pohja, 3D- kuva, kohoruusut ja kultainen onnea sana, mutta lopputulos on todella hieno. Sellainen jonka kehtaisi antaa esim. synttärionnitteluina.

Tämä kortti taas vähän jakaa mielipiteeni. Liimasin tuota samaa servettiä tavalliseen kopiopaperiin, jotta se olisi tukevampi. Taittelin sitten siitä tällaisen perhosen. Erittäin onnistunut perhonen. Halusin käyttää sitä kortissa, joten liimasin kaksi eriväristä korttipohjaa päällekkäin ja rajasin kultaisella kimalleliimalla. Tekstiksi laitoin Paljon onnea ylioppilaalle, vaikka en tiedä kehtaako tuota antaa kuitenkaan. Toisaalta kortti on todella kivan yksinkertainen, mutta toisaalta se on ehkä vähän liiankin yksinkertainen. En osaa päättää, että tykkäänkö tuosta vai enkö tykkää. Riippuu niin siitä mielialasta..Aluksi tuossa luki vain Paljon onnea, mutta tekstin ja perhosen väliin jäi niin paljon tyhjää, että laitoin vielä tuon ylioppilaalle. Ehkä tuo jollekulle ylioppilaalle löytää tiensä.

Tässä ovat suunnitelmat muuttuneet tuon Isoveli langan kanssa. Ostin tuossa toissapäivänä uuden Modan ja katselin ohjeita lävitse (ei nyt ollut mitään sellaista joita ehdoin tahdoin tahtoisin toteuttaa) ja lopulta huomasin siinä yhden huivin, jonka haluasin toteuttaa. En hirveästi käytä kaulahuiveja, en osaa niitä oikein pitää, mutta halusin nyt tehdä sen huivin. Kyseessä on siis uusimman lehden malli nro. 53, Salomonin solmuilla tehty mohairhuivi. Koska kaikki ovat tehneet salomonin solmuilla jotain päätin nyt opetella tekemään niitä itsekin.

En ole koskaan aiemmin tehnyt mitään noilla solmuilla, ihaillut vain jälkeä. Aiemmista ohjeista en ole juuri mitään tajunnut, mutta kuinkas ollakaan, uusimmassa Novita lehdessä oli rautalanka malli siitä, miten noita solmuja tehdään. Siinäpä sitten aloin kokeilemaan niitä. Minulla on varastossa 100 grammaa Marks&Kattensin mohairlankaa, mutta en heti halunnut alkaa tehdä sillä, joten Isoveli päätyi koukulle.

Kerran opittuani huomasin, että ei hitsi, näiden solmujen teko on hauskaa ja helppoa. Huivi valmistui muutamassa tunnissa. Nyt ajattelin ottaa koukulle tuon mohairin ja tehdä siitä vastaavan huivin, ehkä sen vaikka antaisi lahjasi jollekulle, kun se värisävy (oranssi) ei ole ihan minun värini.

Ainoa marmatukseni koskee nyt vain virkkuukoukkua. Ostin lähi-Prismasta Novitan nro. 6:n koukun ja sillä oli todella hankala virkata. Tosin ainahan olen virkannut ohuilla koukuilla, paksuin mitä olen käyttänyt on ollut 2,5 - 3, joten aika iso hyppäyshän tuo on. Suurin ongelma kuitenkin oli se, että koukkua oli todella hankala pitää, kun siinä ei ollut mitään lätistystä keskellä. Aivan mahdotonta. Ranne oli aluksi kovilla, kun virkkasin ja hain asentoa koukulle. Onko muiden merkkien koukuissa sama juttu, ettei niissä ole lätistystä vaan ne ovat tasapaksuja pötkylöitä? Jos vaan jostain löytäisin, niin ostaisin toisenlaisen koukun.

Kuvia huiveista tulee tänne myöhemmin, heti kun S tulee töistä kotiin ja on aikaa kuvata ne. Mukavasti muuten meni lankaa tuohon huiviin: 400 sadasta grammasta on jäljellä enää 200 grammaa. Toivottavasti tuo 100 grammaa mohairia riittää, ohjeen mukaan tarvittaisiin vain 50 grammaa..