Puesta del sol

Kirjoittaja Kinuski @ 31. Elokuu - 11:03

Eilen valittelin, että en osaa oikein tehdä yksipuoleisia kortteja. Into askarrella kuitenkin voitti ja päätin kokeilla. Olin joskus ostanut Tiimarista korttipohjia erivärisinä, kun oli ollut tarjous tyyliin “20 korttipohjaa 2 eurolla”. Värejä oli siis todella paljon. Hyvin voimakkaitakin värejä. Tässä on huonot kuvat niistä viritelmistä, jälleen skannerilla otetut.

Tämä ensimmäinen kortti on kaikkein onnistunein. Minulla on jonkin verta erilaisia servettejä ja tarkoitus oli tehdä niistä 3D - kuva, mutta koska mikään servetti ei ollut sopiva, päätin liimata palan korttipohjaan taustaksi. Alla on siis puhtaanvalkoinen korttipohja. Värit eivät pääse tässä oikeuksiin, mutta kortti on hyvin sinisävyinen. Ruusut ovat Tiimarista ostetut ja ne ovat ohuessa rautalangassa. Laitoin ne vielä liimalla kiinni kohtiinsa, että näyttävät kauniimmilta. Aluksi pelkäsin, että kortissa olisi vähän liikaakin erikoisuuksia, kun on värikäs pohja, 3D- kuva, kohoruusut ja kultainen onnea sana, mutta lopputulos on todella hieno. Sellainen jonka kehtaisi antaa esim. synttärionnitteluina.

Tämä kortti taas vähän jakaa mielipiteeni. Liimasin tuota samaa servettiä tavalliseen kopiopaperiin, jotta se olisi tukevampi. Taittelin sitten siitä tällaisen perhosen. Erittäin onnistunut perhonen. Halusin käyttää sitä kortissa, joten liimasin kaksi eriväristä korttipohjaa päällekkäin ja rajasin kultaisella kimalleliimalla. Tekstiksi laitoin Paljon onnea ylioppilaalle, vaikka en tiedä kehtaako tuota antaa kuitenkaan. Toisaalta kortti on todella kivan yksinkertainen, mutta toisaalta se on ehkä vähän liiankin yksinkertainen. En osaa päättää, että tykkäänkö tuosta vai enkö tykkää. Riippuu niin siitä mielialasta..Aluksi tuossa luki vain Paljon onnea, mutta tekstin ja perhosen väliin jäi niin paljon tyhjää, että laitoin vielä tuon ylioppilaalle. Ehkä tuo jollekulle ylioppilaalle löytää tiensä.

Tässä ovat suunnitelmat muuttuneet tuon Isoveli langan kanssa. Ostin tuossa toissapäivänä uuden Modan ja katselin ohjeita lävitse (ei nyt ollut mitään sellaista joita ehdoin tahdoin tahtoisin toteuttaa) ja lopulta huomasin siinä yhden huivin, jonka haluasin toteuttaa. En hirveästi käytä kaulahuiveja, en osaa niitä oikein pitää, mutta halusin nyt tehdä sen huivin. Kyseessä on siis uusimman lehden malli nro. 53, Salomonin solmuilla tehty mohairhuivi. Koska kaikki ovat tehneet salomonin solmuilla jotain päätin nyt opetella tekemään niitä itsekin.

En ole koskaan aiemmin tehnyt mitään noilla solmuilla, ihaillut vain jälkeä. Aiemmista ohjeista en ole juuri mitään tajunnut, mutta kuinkas ollakaan, uusimmassa Novita lehdessä oli rautalanka malli siitä, miten noita solmuja tehdään. Siinäpä sitten aloin kokeilemaan niitä. Minulla on varastossa 100 grammaa Marks&Kattensin mohairlankaa, mutta en heti halunnut alkaa tehdä sillä, joten Isoveli päätyi koukulle.

Kerran opittuani huomasin, että ei hitsi, näiden solmujen teko on hauskaa ja helppoa. Huivi valmistui muutamassa tunnissa. Nyt ajattelin ottaa koukulle tuon mohairin ja tehdä siitä vastaavan huivin, ehkä sen vaikka antaisi lahjasi jollekulle, kun se värisävy (oranssi) ei ole ihan minun värini.

Ainoa marmatukseni koskee nyt vain virkkuukoukkua. Ostin lähi-Prismasta Novitan nro. 6:n koukun ja sillä oli todella hankala virkata. Tosin ainahan olen virkannut ohuilla koukuilla, paksuin mitä olen käyttänyt on ollut 2,5 - 3, joten aika iso hyppäyshän tuo on. Suurin ongelma kuitenkin oli se, että koukkua oli todella hankala pitää, kun siinä ei ollut mitään lätistystä keskellä. Aivan mahdotonta. Ranne oli aluksi kovilla, kun virkkasin ja hain asentoa koukulle. Onko muiden merkkien koukuissa sama juttu, ettei niissä ole lätistystä vaan ne ovat tasapaksuja pötkylöitä? Jos vaan jostain löytäisin, niin ostaisin toisenlaisen koukun.

Kuvia huiveista tulee tänne myöhemmin, heti kun S tulee töistä kotiin ja on aikaa kuvata ne. Mukavasti muuten meni lankaa tuohon huiviin: 400 sadasta grammasta on jäljellä enää 200 grammaa. Toivottavasti tuo 100 grammaa mohairia riittää, ohjeen mukaan tarvittaisiin vain 50 grammaa..

Kirjoittaja Kinuski @ 30. Elokuu - 10:56

Tällainen kortti valmistui eilen, kun aloin askartelemaan. Olisi ollut intoa askarrella lisääkin juuri näitä 3D-kortteja, mutta huomasin, että eihän minulla ole oikeanlaisia (siis avattavia) korttipohjia. Jotenkaan en osaa tehdä “tavallisia” kortteja. Tosin tänään voisin kokeilla, ehkä sitä jotain keksii ja syntyy. Viikonloppuna pitää kyllä käydä jossain askarteluliikkeessä ostamassa korttipohjia ja ehkä jopa jouluaiheisia 3D-kuvia. Jos vaikka tänä vuonna laittaisi joulukortteja. Voisi aloittaa hyvissä ajoin niiden tekemisen..

Rakastan tätä enkeli kuviota. Minulla on vielä koottavana se kuva, jossa on kaksi enkeliä. Se saapi odottaa noita avattavia korttipohjia: jos vaikka jotain oikein kaunista saisi aikaiseksi. Tästä näkee, että materiaalit olivat vähän vähissä, tai ainakin näin on minun mielestä. Harmittaa hieman, että nuo kauniit ääriviivatarrat menivät vähän vinoon, mutta mielestäni tuo kuvan kasaaminen onnistui loistavasti. Se on ehdottomasti kaunein kasaamani kuva. Ehkä tähän tosin vaikuttaa se, että tässä kuvassa on enemmän varjostuksia kuin noissa muissa käyttämässäni kuvissa. Näin ollen tuo 3D-kuva tukee loistavasti varjostuksia.

Yhdistelin tuota askartelu -sivustoa: onnittelukortit ovat kaikki yhden otsikon alla, samoin 3D-kortit: poissa ovat sivut kihlat ja kihlat 2 sekä cd-kortit. Kihlat ovat onnittelukortti - sivulla, cd-kortit ovat 3D - sivulla. Ehkä tuo sivusto nyt selkiäisi vähän enemmän eikä rönsyilisi joka suuntaan.

Kirjoittaja Kinuski @ 29. Elokuu - 13:51

Okei, mä tein päätöksen. Heti, kun ensimmäinen opintotuki tulee ja näkee miten S:n työpaikan jatkuvuuden kanssa käy, niin mä menen ja ostan jonkun kivan ristipistotyön itselleni. Mä haluan aloittaa taas tuon harrastuksen. Nettikaupoista katselin noita pakkauksia ja pakko on sanoa, että ne aloittelijalle sopivat työt ovat aika lapsellisia ja mielestäni ei niin kivoja. Mä haluan sellaisen mallin, joka ei olisi liian vaikea, mutta kuitenkin vähän aikuismaisempi, riittävän haastava ja sellainen, jonka sitten kehtaa kehystää. Olenko liian vaatelias?

Sinhi.. Kerran mä olen kokeillut noita valmiiksi painettuja ristipistotöitä enkä tykännyt yhtään. Kuvio ei mitenkään osunut yksiin lankojen kanssa. Nytkin minulla on eräs kirjonta liina kesken (elämäni ensimmäinen kirjonta) ja se on tällainen, että siihen on painettu sinisellä ääriviivat. Tämä ei ole niin paha kuin tuo aikaisempi malli, josta puhuin.

Kun olen lueskellut ristipistofoorumilla ristipistojen tekemisestä, niin vähän hirvittää. Ikinä minulle ei ole opetettu, että miten pitäisi laskea ruutuja/lankoja kankaasta ja miten erilainen kangasvalinta vaikuttaa työhön jne, suoraan olen vain lähtenyt tekemään. Olen ihan pihalla. Sen takia on varmana paras, että ostan pakkauksen, jossa on kaikki mukana, ehkä sitä sitten alkaa oppimaan. Toivottavasti. Löytyisi vaan joku sopiva malli, joka miellyttäisi silmääni.

Mistäköhän liikkeestä täältä Tampereelta kannattaisi käydä katselemassa noita pakkauksia? Sen tiedän, että Lanka-Aitassa pitäisi olla jotain, tosin en tiedä kuinka hyvä valikoima on. Onko muilla tietoja asiasta ja suosituksia missä käydä?

Kirjoittaja Kinuski @ 28. Elokuu - 10:29

Nyt tympäisee neuloa. Tai oikeastaan kyse on siitä, että tahtoisin neuloa, mutta en osaa aloittaa mitää. Terttu-huivi on edelleen kopassa odottamassa inspiraatiota. Pojan palmikkopaita ei ole edennyt, en ole jaksanut lähteä soveltamaan ohjetta ja toisaalta en ehkä jaksa kuitenkaan mitään niin isoa tehdä. Ehkäpä vaan otan lusikan kauniiseen käteen ja neulon sukat ja tumput tuosta Isoveljestä ja annan ne.

Suoraan sanottuna tekisi mieli tehdä jotain itselle, mutta ei ole rahaa ostaa lankoja eikä toisaalta viitsi tehdä mitään isoa (sukkia, tumppuja ja kaulaliinoja en tee, niitä on tarpeeksi), jos ja kun paino tippuu, niin harmittaa vähän jos menee tavallaan paljon rahaa hukkaan, kun ei voikaan käyttää enää vaatetta. Jotain kuitenkin haluaisi tehdä.

Ehkä nyt olisi aika verestää ristipistotaitoja. Olen vain vähän arka ostamaan mitään ristipistopakettia, koska ainakin on ollut huonot kokemukset noista valmiiksi painetuista töistä. Toinen syy on se, että nuokin maksavat ja kolmas se, että en tiedä kuinka kiireisenä proseminaari tulee minut pitämään. Eilen vihdoinkin pääsi ilmottautumaan ryhmään, ensimmäisten joukossa. Meni se elokuun alussa tekemäni tenttikin hienosti lävitse, helpottaa paljon sekin.

Ehkä mä nyt keskityn tekemään kortteja ja suunnittelemaan vähän parempaa versiota hääkarkkirasiasta siskoni häihin. Onko teillä muuten kokemusta foliolla vuoraamisesta? Tein rasin mitoilla 5 x 3 senttiä ja mietin, että se pitäisi melkeinpä vuorata sisältä jollain, jos pari haluaa suklaata, jossa ei ole käärettä. Voi tulla aika ikävä yllätys, kun karkki  alkaa sulaa huoneenlämmössä. Häät ovat siis heinäkuussa, joten lämpöä voi ollakin aika paljon.. Itse suunnittelin, että folion vain liimaisin siihen pohjaosaan ja karkki siihen. En vielä ole kokeillut, pitäisi kai kokeilla.. Vinkkejä otetaan vastaan =)

ps. Eikö ole ihana tausta? Pitkästä aikaa kävin näitä ulkoasuja lävitse ja ihastuin tähän. Aivan ihanan sininen ja nyt kun sivupalkin jutut ovat kahdessa palkissa, on helpompaa selailla blogia: ei tarvitse vierittää niiden perässä koko matkaa alas.

Kirjoittaja Kinuski @ 27. Elokuu - 13:36

Olen järkyttynyt. Enkä hyvässä mielessä. Tulin äsken kaupasta, kun piti hakea sipulia makaroonilaatikko varten. Kun tulin ulos kaupasta, niin nainen makasi maassa aivan veressä. Hän oli kaatunut suorilta jaloilta maahan asfaltille. Tämän tapauksen oli nähnyt mies, joka olikin soittamassa ambulanssia. Menin apuun, kääntämään naista kylkiasentoon ja sitten tukemaan ja lopulta ohjaamaan ambulanssin paikalle. Tarkemmin en osaa sanoa, että mitä naiselle sattui - sivumennen kuulin, että hänellä olisi sairas MS-tauti, kun ambulanssimiehet kyselivät naisen tunnistaneilta ihmisiltä.

Tämä pisti kuitenkin miettimään. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun jouduin tällaiseen tilanteeseen. Vuosi sitten keskustassa mies oli tippunut penkiltä ja lyönyt kasvonsa penkkiin ja maahan. Niin tässä kuin äskeisessä tilanteessa ympärille syntyi nopeasti töllistelijöiden joukko: katsomaan mitä on sattunut, kehen on sattunut ja vielä sitten päivittelemään, jos kyseessä on alkoholisti.

Kovinkaan moni ei tunnu osaavan antaa ensiapua. Nytkin äsken minä olin ainoa, joka tiesin kylkiasennosta (paljoa muuta ei voinut tehdä, koska nainen oli tajuton, mutta hengitti hyvin). Eräs rakennusmies (joiden tiedän joutuvan käymään ea-kurssin) tuli siihen myös apuun ja odottelemaan ambulanssia. Monet vain kävelivät tuijottaen ohitse.

En tarkoita sitä, että jokaisen pitäisi olla siinä auttamassa ja tunkemassa tilanteeseen, mutta mielestäni jokaisen pitäisi käydä ensiapu kurssi. Se on kuitenkin niin tärkeää, että osaa antaa ensiapua ja tietää yleensäkin miten toimia, jos jotain sattuu. Kuinka moni on käynyt ensiapu kurssin? Itse olen käynyt, vaikka ko. kortti onkin mennyt umpeen. Rahaa ei vaan ole ollut käydä sitä uudestaan. Tosin perusasiat pysyvät aina samana, mitä nyt painelu-puhallus-elvytyksen suositukset muuttuvat.

Ehkä kouluihin pitäisi tulla pakolliseksi käydä ensiapukurssi, itse kävin sen aikanaan vapaaehtoisesti. Nyt vain pitäisi käydä se uudestaan. Vaikka 112:ssa neuvotaan mitä tulisi tehdä, auttaisi heitäkin todella paljon, jos soittaja tietäisi edes vähän mitä tehdä itsekin. Kansalaisvelvollisuus pitäisi olla ensiapu kurssin suorittaminen. En tiedä, että minkälaista ensiapukoulutusta armeijassa annetaan, mutta hyvin pitkälle muuten tämä jätetään jokaisen omaksi asiaksi. Täältä saa lisätietoa ensiapu-kursseista. Koskaan ei voi tietää milloin joku tarvitsee apuasi.

Kirjoittaja Kinuski @ 23. Elokuu - 10:02

Eipä tuo ole edistynyt yhtään. Langat ovat edelleen kerällä odottamassa neulomista. Ongelmaksi tosiaan muodostui se, että ei ole valmista ohjetta. Ajattelin sitten soveltaa omaa. Kuten arvata saattaa, menestys on ollut heikon puoleinen.

Minulla on sellainen iso kirja, jossa on juttua virkkauksesta, neulomisesta, kirjonnasta jne. ja ohjeita, esim. erilaisiin palmikoihin. Sieltä oli tarkoitus ottaa joku komea palmikko keskelle ja tehdä normaalit letit viereen. Huomasinpahan vain sen ongelma, että ko. kirjassa on vain sanalliset selitykset ja ne ovat mielestäni todella huonot. Jos olisi ruutupiirros, niin osasin siitä lukea ja tehdä palmikot, mutta kun sanalliset menevät aina vähän ylitse.

Päätin sitten mennä sieltä, mistä aita on matalin ja soveltaa valmista ohjetta. Kun ei itsellä ole lapsia eikä lähipiirissä sopivia mallikappaleita, niin on vähän vaikeaa ottaa mittoja ja ruveta siitä tekemään. Aikaisemmin oli ihastunut tähän paitaan, mutta mistään ei enää saanut Novitan Ainoa, enkä halunnut tehdä sitä Samoksesta, tuon tekeminen jäi. Nyt ajattelin käyttää tuota ostamaani Isoveli lankaa ja soveltaa tuon koon 90 ohjetta. Kaipaisin kuitenkin vähän neuvoja.

Tarkoitus olisi tehdä pyörönä aina kainaloihin asti ja sen jälkeen jakaa osiin. Onko näin järkevää tehdä? Inhoan saumojen ompelua, joten tuo helpottaisi paljon. Koska matikkapääni ei aina ole paras mahdollinen, olen käyttänyt tätä laskuria apuna oikean silmukkamäärän laskemiseen. Tiheydellä 1,5 s/cm ja vartalonympäryksellä 72 cm saisin silmukkamääräksi 144, eli 72 silmukkaa per puoli. Järkevää eikö?

Noh ongelmaa tulee oikeastaan sitten kädenteiden (en ole varma teenkö ohjeen mukaan vai teenkö sellaisen laatikkomallisen) ja olkien/kaula-aukon kohdilla. Jos teen ihan ohjeen mukaan, uskallanko käyttää ohjeessa annettuja silmukkamääriä kädentien, kaula-aukon ja olkien tekoon? Tarkoitus olisi, että toinen olka jäisi vähän auki ja laittaisin siihen napit pukemisen helpottamiseksi. Lisäksi laskin, että hihaan (tasona neulottuna) tulisi 40 silmukkaa, kuten ohje sanoo.

Onko tämä aivan turhaa ja pääsisinkö helpommalla, jos vaan unohtaisin lankojen eroavaisuudet (Samoksen tiheys 16 - 17 * 24 - 25 ja Isoveli 15 * 18), kun neulon puikoilla nro. 5? Eihän noissa niin hirveästi eroa olisi, mutta hieman aristelen lähteä kokeilemaan. Mitä mieltä te viisaammat ja kokeneemmat olette? Itse olen niin kipeä tällä hetkellä (aivan ihana räkätauti, enpä hetkeen ole ollut näin sairaana. Saas nähdä tuleeko korvatulehdus, kun se on vähän naksahdellutkin..), että tällaiset asiat menevät nyt aivan ylitse hilseen. Kuitenkin paidalla alkaa olla kiire, kun nappula täyttää lokakuussa vuoden..

nimim. Apua kaipaava

Kirjoittaja Kinuski @ 19. Elokuu - 17:35

Olipa mukava yllätys tulla tänään käymään koneella ja tulla blogiani päivittelemään, ja huomata, että minua on muistettu tällaisella:

Suuret kiitokset Lankakomerolle, aivan ihana yllätys ja mukavaa, että minunkin tuoretta blogiani muistetaan näin. Tulin todella hyvälle mielelle, kiitos. Nyt minun pitäisi sitten laittaa tämä merkki eteenpäin. Aikas monella suosikillani on jo tämä, mutta tykkään hirveästi Aura83:n Puikoilla puuvillaa blogista, joten annan hänelle tämän merkin, koska hänen bloginsa on mukavaa luettavaa ja vertaistukea, vaikkakin virtuaalista tarvitsee aina..Lisäinfoa napista löytyy täältä:  Rockin’ girl blogger.

Hansikkaat ovat vihdoin valmiit, enää puuttuu päättely. Hieman harmaita hiuksia aiheutti tuo vasemman käden hansikas, mutta hyvin se kuitenkin onnistui, olen tyytyväinen näihin hanskoihin. Kuvat ja muut tiedot tulevat myöhemmin.

Perjantaina kävimme S:n kanssa elokuvissa ja ennen leffan alkua poikkesimme Vapaa Valintaan. Hyvä, että kävimme siellä. Lankahyllyssä oli “tarjouksessa” Novitan Isoveli lanka 10 eurolla 4 kerää. Ostinpa sitten satsin tumman sinistä lankaa mielessä siintäen pikkupojan palmikkopaita. Nyt vain kalastelen vähän ideoita ja lasken kaikkea ja pääsen aloittamaan. Toivottavasti tästä nyt jotain tulee, vähän jännittää tehdä tällainen työ ilman ohjeita.. Päivittelen tänne sitten tilannetietoja, kun projekti etenee.

Kirjoittaja Kinuski @ 17. Elokuu - 07:19

Mitä saadaan, kun yhdistetään innokas neuloja, virheellinen hansikas ohje, tv:n katsominen ja ajattelemattomuus? Kaksi oikean käden hansikasta. Että näin sitten.

Neuloin eilen oikein urakalla tuota toista hansikasta, sain tehtyä varmaan 10 senttiä sitä ja peukalon lisäykset. Yleensä kokeilen tuota peukalon tekovaiheessa käteen lapasia, jotta näen miten se istuu. Nyt tavoistani poiketen en tehnyt niin. Neuloin sitten peukalon lisäykset eilen ja ei mitään ongelmia. Siirsin ne apulangalle ja loin uusia silmukoita ja neuloin pari kerrosta ennen kuin lähdin kokeilemaan hanskaa. Siinähän sitten huomasin, että palmikko tuli kämmenen puolelle eikä kämmenselän puolelle.

Kyllä ketuttaa. Sen siitä saa, kun ei mieti mitä tekee. Olisi pitänyt sovittaa aiemmin, lukea ohjetta tarkemmin ajatuksella eikä yrittää säätää jotain muuta. Nyt on sitten edessä purkamista.. Tämä menikin vähän liian hyvin ollakseen totta. Ikinä en ole joutunut hirveästi purkamaan töitäni, joten kerta se on ensimmäinenkin. Jurppii, mutta ei voi mitään. Pitää vaan tunkea ohut pyöröpuikko viimeiseen pelkkään oikeaan kerrokseen ja purkaa. Eihän tuolla muuten väliä ole, mutta pelkään, että palmikon kohdalla silmukka tippuu ja tulee ongelmia noukkia se ylös. Yrittänyttä ei laiteta, josko toinen kerta onnistuisi..

Kirjoittaja Kinuski @ 16. Elokuu - 10:35

Tuo Novitan uusi Wool ei todellakaan ole samanlaista kuin aikaisempi. Liekö väreillä jotain tekemistä vai vaihteleeko vain erien välillä näin paljon laatu? Kiitos MaryAnnille kommentista. Kiva tietää, että joku muukin on huomannut saman. Tarkoitus on kuitenkin tehdä nuo hanskat loppuun, rahaa ei kuitenkaan ole tuhlattavaksi ja langan käyttämättä jättäminen olisi sitä..

Ensimmäinen hanska valmistui jo toissapäivänä, kahden päivän neulomisen jälkeen. Sen jälkeen, kun oli kavennukset saanut tehtyä, työ etenin todella joutuisasti. Jännitin hirveästi sormien tekemistä, mutta hyvin ne onnistuivat. Tein sen poikkeuksen ohjeeseen, että nostin yhteensä kuusi silmukkaa sormen juuresta, jottei tulisi reikiä, ja seuraavalla kierroksella kavesin sitten kolmeen. Hyvin onnistuivat ja hanska on tosi istuva. Nyt toinen hanska etenee kivasti, on jo kavennukset tehty ja voin päästellä vain suoraa.

Se vaan pitää sanoa, että ihan miljoona langanpäätä oli pääteltävänä hanskassa. Hermot oli mennä, varsinkin, kun sain koko ajan kylmäväristyksiä, kun langat hankasivat toisaan vasten. Joo, tiedä, ihan oudosta syystä saan kylmänväristyksiä, mutta ehkä mä vaan olen vähän outo =) Mielenkiinnolla odotan, että tuleeko kuinka paljon käytettyä näitä hanskoja, ei ehkä tänä talvena, mutta ehkä sitten koiran kanssa…

Alempana on vielä jatkomietteitä erääseen kommenttiin, jonka sain tuosta Nykyajan naiskuva - jutusta…

Kirjoittaja Kinuski @ 16. Elokuu - 10:24

Arvasin, että tästä aiheesta tulee keskustelua. Hyvä vaan, keskustelua pitää olla. Nyt kuitenkin lainaan kokonaan Sozaburo:n kommentin tähän. Helpompi jatkaa juttua näin.

“Onhan tämä pieni asia, jos verrataan rasimiin Suomessa�

Olipa irtonainen, teennäinen ja tökerö lause. Täältä voit katsoa missä rasismia oikeasti esiintyy. Myös kommentti “Yhdysvalloissa noin varmana saattaa ollakin, jos tv-ohjelmia uskotaan� on tyypillinen humanistipiipertäjän toteamus.

Kirjoittaja esittää itse yhtä tökeröjä olettamuksia kuin väittää tv-sarjan esittävän.

Rasismia esiintyy myös Suomessa. Kun Keski-Suomessa kävin lukiota ja kuljin linja-autolla erään pizzerian ohitse, niin lähes kerran kuukaudessa ko. paikan ikkunat oli hajotettu. Paikan omistajat olivat “ählämeitä” eli jostain Lähi-idästä. Myös ulkomaalaisille, usein mustille tai muslimeille, huudeltiin ja syrjittiin. Se oli joka päiväistä ja itse kuitenkin olen kotoisin pienestä kylästä, joka on lintukoto verrattuna Tampereeseen tai Helsinkiin. Toisaalta, vastaväitteenähän voi sanoa, että pienillä paikkakunnilla usein ollaan rasistisempia kuin isoilla, mutta silti, joka puolella Suomea esiintyy rasismia. Sitä on turha kieltää. Rasismia esiintyy kaikkialla muodossa jos toisessa, mutta se ei tarkoita etteikö siitä pitäisi pyrkiä pois. Tosin itse pidän sitä aika mahdottomana, mutta kuitenkin aina voi tähdätä parempaan. Se, että rasismi tuskin ikinä häviää maailmasta ei tarkoita sitä, etteikö käsityksiä toisesta ihmisryhmästä voisi yrittää muutta positiivisempaan suuntaan.

Vaikka itse kutsunkin itseäni humanistipiipertäjäksi, se on lähinnä itseironiaa, leikittelyä sillä stereotypioilla, joita liitetään siihen, että humanisti ja luonnonsuojelia/vihreä. Lauseiden tönkköyteen sanon seuraavaa, jota en mielelläni huutele: minulla on lukihäiriö. Jos lauseet ovat vähän sekavia, se johtuu täysin lukihäiriöistäni. Piste. Asiasta en mielelläni enää julkisesti keskustele. Kuitenkin, oletan, että Sozaburo ei ole katsonut ko. jaksoa, joten mielestäni hän ei voi sanoa, että väitteeni jaksosta olisi tökeröitä. Totta kai on eri tulkintoja asioista, mutta nämä olivat hyvinkin selkeästi esillä jaksossa, esim. kommentti fetissistä.

Minulla ei ole mitään yhdysvaltalaisia ihmisiä vastaan, päinvastoin. Eräs hyvä kirjekaverini on yhdysvaltalainen. Kuitenkin hänen kauttaan olen saanut nähdä ko. maan huonoja puolia. Myös opiskelen Yhdysvaltojen kulttuuria. Se mikä kuva tv:stä tulee, on tietenkin värittynyttä. En usko sinisilmäisesti sitä kuvaa, mutta joitain viitteitä se antaa maan tai ainakin ohjelman tekijöiden arvomaailmasta.

Näin vastaukseni Sozaburon kommenttiin. Mukavaa, että ajatuksia herää, mutta pitäisi kuitenkin muistaa, että ei pidä mennä henkilökohtaisuuksiin tai yleistyksiin, joita mielestäni sinun toiseksi viimeinen virkkeesi sisältää (Myös kommentti “Yhdysvalloissa noin varmana saattaa ollakin, jos tv-ohjelmia uskotaan� on tyypillinen humanistipiipertäjän toteamus.). Et tunne minua etkä kaikkia humanstipiipertäjiä, joten tällaiset kommentit voisi jättää pois. Ne vievät terän muuten ihan asialliselta palautteelta.