Tämä päivä alkoi ihan kivasti ja jatkui kivasti, mutta päivän pimensi äitini viesti: “Valtteri löytyi aamulla kuolleena.” Valtteri oli yksi neljästä kissoistamme. Tämä tuli todellakin aivan puun takaa, koska vielä pääsiäisenä kolli oli aivan virkeä, oma itsensä.

Valtteri oli aivan ihana ja suloinen kollipoika. Se ei juuri sylissä viihtynyt, mutta se ei vähentänyt sen viehätysvoimaa. Sillä oli tapana alkaa pyöriä kuin väkkärä ympäri, jos sitä silitteli. Valtteri oli kova kehräämään: leikkauksen jälkeen sen kehräys saattoi kuulua toiselta puolelta huonetta todella selvästi. Tuntui, että se olisi ollut aivan vieressä. Valtteri oli iso ja komea kissa, lempeä ja rauhallinen. Laitan tänne kuvan poisnukkuneesta, kun sopiva ja edustava kuva löytyy. Lepää rauhassa Valtteri.