Kyllä, kokoomus voitti. Saapi heittää hyvästi edes pienellä opintotuen korotukselle, tai ainakaan kaikille reilulle korotukselle. En jaksa uskoa, että keskusta pystyisi estämään kokoomusta löymästä läpite omaa ehdotustaan. Se tietää sitä, että se ei hyödytä minua eikä kovinkaan montaa opiskelijaa. Lainatiskille pitäisi yhä useampien marssia. Ainoa toivo on se, että vihreät lähtisivät mukaan hallitukseen, jos paikkaa tarjotaan. Silloin edes olisi jotain toivoa siitä, että jotain hyvääkin tulisi. Pakko vain toivoa. Voi Suomen kansa minkä teit.

Nämä vaalit tekivät minut aika surulliseksi. Lähinnä sen takia, että on masentavaa huomata, että Suomeen on rantautunut jenkkiläinen loanheittokampanjointi. Eihän se nyt mitenkään kovin räikeää ollut, vielä, mutta silti. Sekä SDP että Kokoomus syyllistyivät siihen: toisiaan pilkkasivat. Näköjään Kokoomus teki sen paremmin, kun voittivat, mutta surullista se on silti. Poltiikasta tulee entistä rumempaa tämän loan heiton myötä.

Jos torstaina valitin, että kaikki meni päin seiniä, niin se jatkui eilen. Vähän vaan pahemmin.. Kävin eilen kaupassa ja olin tulossa kotiin, kun onnistuin jotenkin kompastumaan omiin jalkoihini ja päädyin harjoittelemaan sukellusta…. ilman järveä. Kaaduin siis suoraan mahalleni asfaltille, hiekotetulle (soraa) sellaiselle. Siinä hetken makasin maassa ja laskettelin ulkomuistista kirosanoja. Tuloksena oli se, että kämmen, polvi ja kyynärpää auki ja toiseen polveen tuli joku patti, kipeä sellainen. Nyt se patti on jo laskenut, mutta mustelma siihen tulee. Kivasti kyllä kyynärpää aukesi ja nahkaa paloi. Jumalattomasti sattui. Vatsakin oli ihan jurmuilla, näytin ihan siltä, kuin mua olisi ruoskittu.

Tänään ollaan saatu S:n kaa tehtyä aika hyvin kaikkea. Siivottiin aamusta koko kämppä, tiskattiin hirveä tiski. Mattojen kanssa tuli vähän kiirus, kun tarkoitus oli pitää ne ulkona tiskin ajan, mutta kesken pesun huomasin, että hitsi vie, siellä tulee lunta. Äkkiä vaan tamppaamaan mattoja ja kantaan niitä sisään. Tuli oikein isoja lumihiutaleita, nyt se on tasaantunut vaan jonkin asteiseen vesitihkuun tai jotain. Tyytyväinen kyllä oon, että saatiin siivottua. Paljon parempi mieli, kun on puhdas asunto.

Heh. Radiosta tulee Policen Every breath you take. Huvittavaa on, että kaikki pitää sitä ihanana rakkauslauluna, mutta oikeastihan se on kertomus jostain kyttääjästä. Sama juttuhan on Bon Jovin Always:n kohdalla. Sehän on aika pessimistinen laulu, samalla idealla. Näin se ihmismieli toimii.

Sanotaan, että inhoamassaan ihmisessä näkee ne piirteet, joita inhoaa itsessään. Joskus uskon tuohon, joskus en. Mä kieltäydyn siitä ajatuksesta, että oon samanlainen kuin SE nainen. SE on niin ärsyttävä. SE pilaa mun kivan harrastuksen. Mäpä kerron mitä SE nyt teki..

Laulutunti meni hyvin, opettaja kehui ja ensi kerralla voin sitten ottaa lauluja mukaan. Eilenillalla sitten kävin läpi nuottipinojani. Toivottavasti jotain sopivaa löytyy. Kehui, että mussa on alttoainesta. On se vaan mahtava tunne, kun  saa äänen kuulostamaan juuri siltä miltä sen pitäisi. Upeaa laulaa matalalta ja tuntea, kun koko rinta värähtelee ja kaikuu. Ope kehui, että mulla on hyvä rintaääni jo nyt.

Kuoro sitten.. Laulut menivät ihan ok, tosin matalia alttoja ei ollut kuin minä ja eräs toinen, jolla on hyvä altto, mutta se ei oo ollut vähään aikaan. Harjoiteltiin aluksi Ristin tietä. Mä en vaan voi sietää SITÄ. SE yrittää olla aina jotain, niin hyvä ja paras. Mä en tarvii ketään puhumaan puolestani, oon jo 22 vuotias nainen!. En kaipaa ketään puhemiehekseni. Kyllä teki mieli sanoa jotain ilkeetä, mutta en viitsi. Kärsin itsekseni ja rähisen sitten kotona. Jos jotain sanoisin, niin harrastus loppuisi siihen.

Kuten arvata saattaa, olin tosi vihainen, kun tulin kotiin. Sen sitten purin S:ään. Suutin suhteellisen pienestä asiasta. Olihan siihen kyllä aihe ja syykin, mutta siihen nähden se suuttuminen oli aivan ylimitoitettu. Oltiin käydä jo vihaisena ja loukkaantuneena nukkumaan ennen kuin pystyttiin puhuun asiat halki. S olisi tahtonut puhua aikaisemmin, mutta mä olin kyllä niin loukkaantunut, että en pystynyt. Nyt on vaan parempi olo, kun saatiin puhuttua.

Ei me S:n kanssa huudeta vaan mä mökötän ja S on kuin viilipytty. Arvatkaa vaan suututtaako se mua lisää. Tuntuu, että se ei reagoi mitenkään. Tosin nyt sen parisuhdekurssin ansiosta osataan tunnistaa se ja tiedetään, että se on aika yleistä ja aina voi kehittyä reagoivampaan suuntaan. Odotan kyllä paljon siltä kurssilta: jos saataisiin työkaluja juuri riitatilanteiden selvittämiseen. Ei meillä ole pahoja riitoja ollut ja toivottavasti ei tulekaan, mutta aina on hyvä etukäteen hakea tietoja ja taitoja.

Tänne voitte laittaa kommentteja ja terveisiä minulle. Olisi todellakin toivottavaa, että tekisitte niin. Kiitos vierailusta sivullani.

Tänään oli aamusta se opettajan koulutuksen soveltuvuuskoe.. En kyllä yhtään osaa sanoa, että miten se meni. Ikinä ei oo viisitoista minuuttia mennyt niin nopeasti. Mä vaan toivon, että annoin itsestäni hyvän kuvan ja ne tahtovat mut siihen koulutukseen.

Hirmu paljon ne kyseli ja juteltiin siitä mun vuodesta yläasteella. Itsestä tosiaan tuntuu, että kai se haastattelu meni ihan siedettävästi, ainahan olisi voinut mennä paremmin. Pakko vaan toivoa, että ne näkevät musta pontetiaalia.

Soitin S:lle, kun oli sieltä kokeesta päässyt ja houkuttelin sen mukaan kaupungille. Oli tosi ihana sää ja oli kivaa vaan pyöriä kaupungilla ja olla. Käytiin kahvilla ja otettiin vähän jotain pientä siinä samassa. Sitten pyörähdettin Clas Ohlsonilla ja ostin ihan perinteisen herätyskellon. Tosin en ollut tarkka hinnan kanssa ja se maksoi sitten 12.50… Ihan tavallinen paristokäyttöinen kello maksoi 12.50! Ihan älytöntä. En sitten enää kassalla viittinyt vaihtaa tms. vaan lainasin S:ltä puuttuvat rahat ja ostin sen. Nyt on sitten herätyskello, toivottavasti pitkäikäinen..

Kävin tänään hammaslääkärissä, otettiin muotit hammaskiskoja varten. Koko naama oli ihan siinä sinisessä aineessa sen jälkeen. Tosi nopeasti sitten ne varsinaiset kiskot valmistuu: ensi viikolla saan ne ja sitten enää pitää käydä kerran parin kuukauden päästä tarkastuskäynnillä. Saaphan sitten yhden asian pois päiväjärjestyksestä. S sanoo, että mä narskuttelen tosi pahasti. Jos ne kiskot sitten auttaisivat.

Lomaa vielä jonkin verta jäljellä ja sitten viimeinen rutistus ennen kesätaukoa. Tosin tuskinpa kummoista kesätaukoa tulee, koska aion tehdä kesätenttejä niin paljon kuin mahdollista. Saa tehtyä sivuaineita pois alta. Kyllä mä kesää odotan, se on niin kivaa, kun aurinko paistaa ja voi olla ulkona. Ja ehkä meillä on se pieni karvainen vauva sitten, jos me päädytään sellainen ottamaan.. Riippuu vielä parista asiasta. Toivotaan parasta senkin suhteen.

Kuten arvasin, tentti meni päin mäntyä. Mä en muistanut mitään.. Jotain yritin sepustaa siihen, mutta eipä se läpi mene. Pidän suurena ihmeenä, jos se läpi menee. Tää olisi eka kerta, jos ja kun reputan. Harmittaa.. Tai sillein on vähän hällä väliä olo. Ei se tentti ollut niin tärkeä, oli vain sivuaineeseen, mutta kyllähän se vähän harmittaa, että joutuu tekeen sen myöhemmin uudestaan.

Se kysymys oli vielä helppo, jos olisi jotain osannut. Ihan naurettavan helppo. Yleensäkin pitää sanoa, että mä odotin, että yliopistossa olisi jotain todella vaikeita ja korkealentoisia kysymyksiä, niin lähes kahden vuoden jälkeen voin sanoa, että tuntuu ihan siltä, että tää on vain jatkoa lukiolle: samantason kysymyksiä…

Nyt sitten juon siideriä (Päärynä smooth, hyvää, voin suositella), syön lakua ja harmittelen omaa tyhmyyttäni. Ihan nolotti jättää niin huono vastaus. En kuitenkaan viitsinyt tyhjää paperia palauttaa: onhan se tenttaattori nähnyt vaivaa, että on keksinyt kysymyksen. Nolottaa, kun kirjoitin niin huonon esseen. Oon yleensä hyvä esseen kirjoittaja. Noh, onneksi ei tarvii tenttaattoria nähdä kasvokkain.

Nyt sitten alkaa perioditauko. Pieni loma. Sain opettajanlaitoksen kanslistinkin kiinni aamusta ja ei siihen pääsykokeeseen ole muuta kuin henkilökohtainen haastattelu tiistaiaamuna. Ihana juttu. Eipähän tarvii varata koko päivää siihen vaan voin mennä hammaslääkäriin. Joudun hommaamaan yökiskot, kun narkustelen hampaita niin pahasti. Olisi vaikea saada uutta aikaa, jos tuon tiistain ajan olisi joutunut perumaan. Ihanasti se asia järjestyi.

Tänään sitten tuli tieto milloin on pääsykokeet.. Joudun tuleen heti tiistaiaamuna yhdeksältä. Jännittää. En vain tiedä, että onko minulle milloin ryhmäkeskustelu ja onko sitä ollenkaan.. Opetuslaitos on ollut aika sekava näiden pääsykoevaatimusten kohdalla.. Ärsyttävää. Pitää huomenna soittaa sinne kansliaan ja kysyä asiasta, jos se vähän selvittäisi asioita.

Yllätyin hieman kuinka paljon hakijoita, siis 1 + hakijoita, oli. Ne ottavat 30 % tuosta 1 + ohjelmaan kuuluvista: mun laskujeni mukaan 5 opiskelijaa. Jännittää ihan kamalasti. Tahdon niin kovasti opettajaksi. Pitää vaan yrittää erottua joukosta. Mä tiedän, että olisin hyvä opettaja, mutta näkevätkö ne haastattelijat sen, on eri asia.. Järkyttävää. Pitäkää peukkuja, että pääsykoe menee hyvin ja mut hyväksytään koulutukseen.

Jos mä nyt pääsen sisään opettajan pedagogisiin opintoihin, niin voisin aloittaa ne syksyllä 2008, eli vuoden päästä. Jännittävää. Sitten mulla olisi vain seminaari ja gradun tekeminen historiasta ja valmistuisin. Älytöntä.. Vielä kun viime vuonna ajattelin valmistumista, niin se tuntui niin kaukaiselta ja utopistiselta. Nyt tuntuu, että sehän on ihan nurkan takana. Aika menee nopeasti, ihan huomaamatta.

Sain sitten tahkottua tenttikirjan läpite. En vaan tiedä, että osaanko mitään. Ajatus on nyt se, että menen huomenna sinne tenttiin, katson minkälainen se kysymys on, yritän vastata, jos osaan ja poistun. Jos ei mene läpi tai menee huonosti (esim. 1-2 arvosana), niin uusin tentin. Katsoo nyt miten menee, mutta oon aika pessimistinen oman menestykseni suhteen tuossa tentissä.

Ihanaa, että taukoviikko alkaa. Pitää mun vääntää yksi opintopäiväkirja, on tuo pääsykoe ja sitten vielä hammaslääkäri aika (otetaan muotit yökiskoja varten), mutta muuten oon vapaalla. En vaan ymmärrä, että miksi jotkut opiskelijat valittavat siitä, että tuo pedagogisten opintojen haku on taukoviikolla. Mun mielestä se on just kaikkein helpointa: eipähän jää luentoja väliin tai muuten aiheuta ongelmia opintojen kanssa. Helpompaahan se on, että on taukoviikolla. Olisinhan mä voinut mennä käymään taukoviikolla vanhempien luona Keski-Suomessa, mutta kohtahan on pääsiäinen, jolloin mennään S:n kaa Keski-Suomeen.

Tuntuu vaan siltä, että ihmiset eivät oo mihinkään tyytyväisiä: aina pitäisi mennä oman tahdon mukaan, sen mukaan, että itselle on helpointa. Kukaan ei oikein tahdo joustaa, oma etu on tärkein. Se on surullista. Ihmiset eivät ikinä opi…

Ilmottauduimme S:n kanssa Virtaa välillemme - kurssille. Tänään juteltiin sen vetäjän kanssa. Siitä tulee mielenkiintoinen kokemus. Mä ainakin odotan innolla sitä kurssia. Se alkaa maanantaina. Mä oon ihan varma, että meidän suhde hyötyy tästä todella paljon. Saadaan työkaluja kehittää suhdettamme. Ei meillä oo ongelmia tai mitään, mutta mielellään etukäteen hommataan välineet kuin vasta sitten haetaan apua, kun on jo ongelmia.

Nyt on sitten kasvatustieteiden peruskolmonen suoritettu. Tänään oli oma opetustuokio ja se meni ihan hyvin. Huomasin vaan kuinka nautin siitä, että saan opettaa. Helpottavaa on myös se tieto, että nyt on se kurssi tehty ja läpi päästy. Lisää pisteitä plakkariin.

Ei ollut vielä tullut mitään tietoa pääsykokeista. Ilmeisesti siellä vähän yllätyttiin hakemusten määrästä. Pitäisi nyt huomenna tai perjantaina tulla tietoa valintakokeiden ajoista ja paikoista. Mä niin toivoisin, että pääsisin sinne. Kolmen 1 + hakuun kuuluvien tiedän jättäneen leikin kesken: eivät lähettäneet hakemusta. Onpahan vähemmän kilpailijoita.

Tentti hermostuttaa ihan älyttömästi. S meni tänään kuuteen töihin, herättiin viideltä. Koko ajan tuohon puoli kahdeksaan luin tenttikirjaa. Se on mielenkiintoinen ja tykkään siitä paljon. Hermostuttaa, kun tuntuu, että ei osaa mitään. Pakko vaan yrittää. Jos pääsisi läpite. Oottelen nyt S:a töistä ja aattelin vähän ehdottaa pieniä päiväunia. Ite oon ainakin sen verta väsynyt, että lukemisesta tuskin tulee mitään. Ei mee enää kauaan, kun rakas tulee: S pääsee töistä kahdelta.

Että elämä on stressaavaa. Joskus sitä toivoisin, että olisi  pieni lapsi eikä tarvitsisi murhetia mitään todellista ja vakavaa.. Se olisi niin ihana helppoa. Toisaalta en mä kyllä päivääkään vaihtaisi pois mun elämästä: elän tällä hetkellä oikeastaan unelmaani.

Löysinpäs yhden hukassa olleen filmipaketin. Siinä oli kuvia papan hautajaisista ja eräältä keikalta, jolla oltiin S:n kanssa viime talvena. Laittelen niistäkin kuvia tänne ja kerroin siinä kohdassa enemmän tapahtumasta.

Enpä ole oikein saanut luettua. Mielessä pyörii opettajan haku. Kävin tänään laitoksella ja siellä oli kanslian ovessa iso lappu, että vasta torstaina tai perjantaina tulee tiedot pääsykokeiden ajoista. Hyvin menee, kun aikaisemmin lupasivat, että tulee alkuviikosta.

Tosin mä vähän luulen, että niille tuli yllätyksenä se, kuinka paljon hakijoita tuli tänä vuonna. Munkin alan kohdalla on keskimääräisesti n. 30 opiskelijaa on hakenut, joista on otettu 15. Nyt varmaan pomppasi ainakin 60.. Kun siinä on näitä, jotka ovat aloittaneet ennen vuotta 2005 ja opiskelevat vanhoilla vaatimuksilla, ja sitten hakee uusilla vaatimuksilla lukeavat ja ovat aloittaneet vuonna 2005 tai 2006..  Ei ihan tainnut onnistua tuo haku-uudistus tai sitten ne eivät vaan tajunneet kuinka paniikki ihmisille tuli hakea opettajan koulutukseen.

Pakko vaan puurtaa sitä kirjaa. Se on tosi mielenkiintoinen ihan noin muutenkin, mutta mä vaan pelkään, että en muista mitään tentissä. Kyllä mä sinne menen ja katsoo miten menee. Aina sen voi uusia, jos kakkosta huonompi tulee. Tosin kyllä mä varmaan kakkosenkin uusin.. En tiedä, sen näkee ensi vuonna.

Olen levoton. Mun pitäisi lukea tenttiin, mutta ei jaksa keskittyä. Perjantaina on tentti ja en ole edes puolessa välissä. Kirja on tosi mielenkiintoinen ja nautin sen lukemisesta, mutta jotenkin huomio jossain muualla..

Huomenna on sitten kauan odotettu opetustuokio ja mä oon onnistunut hukkaamaan jonnekin muistitikkuni: en nyt pysty siirtämään power point esitystä koululle. Jossain kotona se muistitikku on, mutta mä en kuollaksenikaan muista mihin olen sen pistänyt. Voi kökkö sentään. Pitää illalla etsiä se. Kirottua.

Sitten vielä enemmän jännittää se, että pääsenkö pääsykokeisiin. Tällä viikolla pitäisi tulla tieto siitä, pääsenkö kokeisiin vai ei. Ärsyttävää. Mä niin tahdon kovasti opettajaksi. Se ainoa hyvä puoli on, että tiedän ainakin kaksi sellaista, jotka eivät hakeneet koulutukseen, vaikka aluksi meinasivat. Vähemmän kilpailua… Voi jopa olla mahdollisuudet päästä koulutukseen.

Että mua ärsyttää, kun en pysty lukemaan tenttiin. Oon niin kiltti ja tunnollinen, että pitäisi aina menestyä ja pärjätä. Ainahan sen tentin voi uusia, mutta ei se oo kovin kivaa, jos työt jää roikkumaan. Hermot menee! Pakko vaan palata kirjan ääreen ja lukea. Voi apua.. Voisipa joku auttaa mua… Oon niin levoton. Tarttisin sen nyrkkeilysäkin, niin voisi purkaa paineita siihen.