Kirjoittaja Kinuski @ 6. Maaliskuu - 06:55
Olen aina ollut surkea käsitöissä. Ala-asteellakin kävin puutöissä ja vasta yläasteen lähestyessä vaihdoin käsitöihin. En vain mitenkään meinannut tajuta miten sitä virkkuukoukkua piti kieputella tai puikolla tökkiä, jotta työ eteneisi. Käsitöiden tekeminen oli yhtä tuska. Yläastekin meni aivan samalla mallilla: kävin vain pakollisen kurssin seiskalla. Opettajakin varmana vaistosi, että en tykkää käsitöistä. Pakolliset työt tein pitkin hampain.
Kun eräs hyvä ystäväni alkoi odottaa esikoistaan, päätin tehdä hänellä ja pienelle jotain. Neuloin lapaset, sukat ja pipon vaaleanvihreästä. Aivan ihanat tulivat ja lahjan saaja oli onnellinen. Siitä oikeastaan alkoi minun käsityöurani. Pikkuhiljaa aloin tehdä lisää lastenvaatteita ystäville ja sukulaisille, jotka lapsia saivat. Kirjoitusten jälkeen aloin virkata itsevärjätyistä langoista paloja päivä peittoa varten: tosin langat loppuivat kesken ja paloja puuttuu vielä. Innostuin virkkauksesta hyvin paljon ja tykkään edellänkin virkata.
Pari suurempaa projektia itselleni viime aikoina oli suuren käsityölehden mukaan tehty pyöreäreunainen jakku ja fifi-huivin itselle ja siskolle valmistui vähän myöhemmin samanlaisen. Ohje vei mukaan. Äsken neuloin kaulurin Marin ohjeella, suosittelen. Tuli kivan näköinen ja kun kerran lankaa vielä on, niin teen toisen tai kolmannenkin…
*hali*
10. Toukokuu, 2008 klo 10:14 am
That’s the spirit! Keep up the great work!