Hiljaisuuden teitä

Huoh.. Että mulla menee hermot itseeni ja tähän opiskeluun. Mulla on tänään taloustiedon tentti (avoimen yo:n kurssi) ja saas nähdä mitä tulee. Periaatteessa asiat tajuan, mutta osaanko sitten selittää ja _piirtää_ niitä kuvioita on sitten eri asia. No ei voi toivoa kuin parasta. Kuhan nyt edes ykkösellä räpeltäisi lävitse.

Oloa ei tietenkään helpota kesäflunssa ja väsymys. Varmaan voisin nukkua kellon ympäri eikä ongelmia olisi. Ääh.. Pakko jaksaa vaan nyt painaa. Mä inhoan tällaisia kiinteitä tenttipäiviä, siis joku toinen määrää ne päivät. Sähköinen tenttiminen on paljon mukavampaa, kun voi itse vaikuttaa siihen milloin tekee sen kokeen. Ylipäätänsäkin vihaan tenttejä.. Hmm.. jos ikinä toimin opettajana lukiossa, voisin suosia ehkä enemmän pieniä esseitä kuin isoja kokeita. Toki riippuu ihan koulusta, mutta voisi olla oppilaillekin mukavampaa. Ainakin joutuisivat enemmän käyttämään tietoa ja oppiminen olisi tehokkaampaa. Pitää ihan miettiä asiaa..

Kiitos Marjut onnitteluista näin siskon puolesta. Lapsi ei ole vielä syntynyt, vasta syksymmällä on laskettu aika, mutta mä olen jo hyvissä ajoin neulomassa tuota mekkoa, että saan sen valmiiksi. Nytkin pitäisi levittää tuo helma ja mitata. Jos sitä kohta pääsisi neulomaan yläosaa..

Nyt on neulominen taas vähän jäänyt tenttien takia, mutta myös sen takia, että innostuin taas tekemään ristipistoja. Kummini lähetti minulle erittäin kauniin pikkuristipistotyön, jonka pistelin valmiiksi kahdessa päivässä. Tämä sitten innotti jatkamaan ja pistelin valmiiksi yhden kirjanmerkin ja sitten kaivoin kaappien kätköistä tämän ristipistotyön. Tuo työ jäi tuolloin kesken sen takia, että tein yhden virheen enkä pystynyt sitä purkamaan. Lisäksi tuosta pistellään kahden langan ylitse, joten pistojen tekemisessä joutuu olemaan tarkkana. Aika paljon olinkin saanut jo tehtyä tuolloin. Oksan varsi ja siihen liittyvät lehdet ovat nyt pistelty ja nyt sitten teen kukkia enää. Se onkin ehkä se kivoin vaihe, koska lankaa ei tarvitse vaihdella koko ajan vaan voi pistellä pitkät pätkät samalla värillä.

Nyt on tasa vähän alkanut innostaa ristipistojen tekeminen. Ei se niin vaikeaa ole, vaatii vain hurjasti keskittymistä aluksi. Jahka tuon kastemekon saan tehtyä, niin aloitan varmaan tekemään tätä. Tuo on vain niin kaunis, vaikkakin voisin puhua pitkät pätkät muiden kulttuurien riistämisestä, mutta tuo on kaunis rukous. Siskon häissä viime kesänä luin tuon. En sitten yhtään isoista töistä ole aloittanut ;) Laittelen kuvia noista tekemistäni ristipistoista heti, kun olen saanut ne silitettyä.

Ei tule pitsineuletakki, vaikka nyt kun asiasta mainitsit, niin voisinpas ehkä tehdäkin sellaisen. Voisi tullakin tosi nätti, tykkään itse tuosta mallikuviosta kovasti. Isona tuosta neuleesta tulee tällainen.  Ei se ei ole minua varten vaan, vaan siskolleni.

Tässä nyt hieman huonolaatuisia kuvia tuosta mainitsemastani projektista. Se on edennyt ihan kivasti. Pitää illasta mitata se S:n kanssa, mutta kohta pääsee neulomaan yläosaa. Arvaako joku mitä tästä tulee? ;) Helman pituus tulee olla 80 senttiä, tuossa on kasassa arviolta reilut 60 senttiä.. Kotiväkeä on ollut yllättävän kiva neuloa, yllätti positiivisesti. Lankaa jää toivottavasti sen verta ylitse, että jotain pientä kivaa siitä saa tehtyä.

Ai niin, se puhelin ei tosiaankaan enä herännyt. Harmittaa. Noh eilen sitten repäisin ja ostin halvan Samsungin. Meni vaan hermot siihen vanhaan nokialaiseen, jossa ei näppäimet toimi. Tuolla uudella tullaan nyt toimeen ihan hyvin, on nimittäin niiiin peruspuhelin kuin olla ja voi: ei ole radiota, ei kameraa, mp3-soitinta tms. Aivan peruspuhelin, jolla voi soittaa ja tekstata. Toki siihen saa mp3-soittoäänet, ainoa vaatimus, josta en tingi. Mutta just sellainen, jota olen etsinyt, ei mitään turhaa  sälää, jota en käytä.

Kirjoittelu on jäänyt tosi vähälle. On oikein tiedä, että mitä tekisin tämän blogin kanssa.. Pitäisikö poistaa kokonaan ja keskittyä vain pitämään tuota Rommin blogia vai säästäisinkö vielä tätä. Vai poistaisinko kaikki vanhat kirjoitukset ja alottaisin ns. nollilta? Pitää miettiä nyt oikein kunnolla tätä. Jos vedän tämän blogin kokonaan tyhjiin, voisin vähän suunnata tätä paremmin, ei niin tiukasti käsitöihin ja askarteluihin vaan myös muuhun. Toisaalta käsitöiden tekeminen oli yhdessä vaiheessa juuri se juttu, mutta mä olen niin hidas nyt tekemään käsitöitä, että tuntuisi hölmöltä blogata niin harvoin ja vain käsitöistä. Noh mietitään.

Se mun hys-hys -työ on edistynyt. Pitääpi ottaa siitä kuvia ja paljastaa mikä se on. Työn saaja kyllä tietää, että teen työtä ja on sen nähnytkin. Mutta se on pakko sanoa, että en kyllä hetkeen noin ohuesta puuvillalangasta halua neuloa, kunhan tämän työn saan valmiiksi. On nimittäin tuskaisen hidasta. Mutta ehkä jo tänään laitan kuvia työstä.. Katsotaan mitä joutaa ja jaksaa, täällä on niin kuuma, että mä kärsin.. Tahtoisi vaan upota hiusrajaa myöten kylmään vesi paljuun..

Kuollut kuin kivi. Ei se puhelin enää siitä rynkytyksestä herännyt. Voihan olla, että siinä on akku loppu, mutta en uskalla ladata sitä ettei tule oikosulkua tms. Ketuttaa. Nyt on käytössä vanha nokialainen ja muistan taas ne kaikki syyt miksi vaihdoin merkkiä. Ehkä ensi jouluna on varaa ostaa uusi puhelin veronpalautuksilla..

Arvatkaa mitä tämä hemmetin idiotti teki tänään? Kyllä.. Nyt se tapahtui.. Minä pyykkäsin mun kännykän! Vielä ihan uuden (max. puoli vuotta vanha).. Ei mene takuuseen eikä vakuutukseen, kun oli oma moka. Voi perhanan perhanan perhana. Mä niin rakastin tuota mun puhelintani. Se oli aivan ihana.. Niin nätin luumunvioletti.. Nyt se on avattuna keittiön pöydällä, toivotaan, että heräisi vielä henkiin. Näitä ihmekertomuksia olen kuullut, mutta toivo ei ole korkealla. Onneksi on noita vanhoja puhelimia, ei tarvitse hakea heti uutta. Mutta silti, mun puhelin..

Ei ole ollut aikaa kirjoitella tänne. Innostus on edelleen nolla. En tiedä oikein mitä tämän blogin kanssa tekisin.. En tätä hävitä, mutta en tiedä riittääkö itselläni nyt aikaa blogata käsitöistä tai askarteluista. Yksi syy on Rommi. Se vie niin paljon aikaa. Toinen on se, että käsityöinnostus on vähän hiipunut. Neulon yhä, mutta se on satunnaisempaa enkä ole saanut juuri mitään valmiiksi. UFO:ja on paljon. Onneksi en ole ainoa.. Sitä tulee vaan niin helposti verrattua itseänsä muihin bloggaajiin, jotka melkein joka postauksessa, joita tulee n.7/viikko, esittelevät jotain uutta ja valmista. En nyt tuosta kuitenkaan jaksa stressata, ehkä mäkinä joskus tuohon pääsen ;)

Kandin työn olen nyt jättänyt tarkistukseen, pedagogiset opinnot ovat melkein takana ja ensi vuonna alkaisi seminaari ja se iso G eli gradu. Saas nähdä mitä tuleman pitää. Nyt vaan pitäisi tehdä sivuaineopintoja kasaan, jotta valmistuisin parin vuoden päästä. Hurjaa.. Aika on mennyt niin nopeasti. Nyt alkaa jo poltella, että tahdon nopeasti pois yliopistosta ja päästä työelämään. Onhan tässä opiskeltu yli puolet elämästäni..

Mainitsemani projekti etenee, nyt menee vähän nopeammin, kun kuuden sentin välein pitää tehdä napinlävet. Vielä on paljon kuitenkin tekemistä ja joutuu vähän soveltamaan, koska en todellakaan taida ruveta tekemään mitään smokkikavennusta, jos vain voin siltä välttyä. Pitääkin laittaa uutta kuvaa näytille teille. Tuosta työstä tulee kyllä sellainen, että toivottavasti se säilyy ja palvelee hyvin tulevaisuudessakin.. Ehkä tämä on se työ, josta olen eniten ylpeä, ainakin tällä hetkellä.

Näiden kukkakuvien myötä tahdon toivottaa teille hyvää kevättä! Käsitöitä olen vähän kerennyt tehdä, projekti on edennyt ok, vaikka viime aikoina olen joutunut kovasti sitä purkamaan.. Vielä pitää neuloa pitsiä lähes puolimetriä ennen kuin vaihtuu. Onneksi aikaa on monta kuukautta..

Tunnistaako kukaan mikä kukka? Oli nimittäin ihan autotien vieressä lähellä jäähallia..

Tuttu ja turvallinen leskenlehti, varma kevään merkki ainakin Keski-Suomessa.

Tähän kuvaan olen erittäin tyytyväinen. On tosi makea.. Kun muutin tänne Tampereelle, olen bongaillut sini- ja valkovuokkoja kevään ensimmäisinä kukkina. Ne ovat uskomattoman kauniita. Onneksi niitä kasvaa läheisessä rinteessä. Tämä on kevään ensimmäinen näkemäni sinivuokko ja paljon oli jo nuppuja näkyvillä. Kohta on rinne taas sinisenä.